Mikkelissä on selvitetty kaupunkilaisten kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt eli hiilijalanjälki. Laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Mikkelin lisäksi hankkeeseen osallistui 14 muuta kuntaa.
Laskennassa kulutuksen päästöjä tarkastellaan energiankulutuksen ja rakentamisen, liikkumisen, ruoan sekä tavaroiden ja palveluiden osalta. Vastaavaa laskentaa ei Suomessa ole aiemmin toteutettu ja globaalistikin kulutuksen päästölaskennat ovat usein olleet maakohtaisia tai yksittäisten kuntien toteuttamia selvityksiä.
Systemaattisesti ja luotettavasti kulutuksen päästöjä seuraavia kuntia ei globaalisti ole kuin yksittäisiä. Hankkeessa mukana olleet kunnat toimivat asian todellisina edelläkävijöinä.
Laskentaa varten kehitetty Kulma-malli tuottaa uudenlaista tietoa asukkaiden toiminnasta aiheutuvista päästöistä, muun muassa käytettyjen rakennusmateriaalien ja kulutettujen elintarvikkeiden päästöistä. Uudenlaisen laskentamallin lähtökohtana on asukkaiden kulutus ja siitä aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, onko hyödykkeet tuotettu kunnassa, muualla Suomessa tai ulkomailla.
– Uudet tulokset tekevät näkyväksi ne kuntalaisten toiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka jäävät perinteisen päästölaskennan ulkopuolelle. Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä, jossa eri toimin pyritään vaikuttamaan myös kuluttajien valintoihin, hankkeen projektipäällikkö Emma Liljeström Sitowiselta kertoo.
Mikkelin kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 8,7 t CO2-ekv asukasta kohden. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien kulutuksesta aiheutuneet asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin 8,7 t CO2-ekv asukasta kohden. Merkittävimpinä kulutuksen päästöjen lähteinä erottuivat valtaosassa kuntia energiankulutus ja rakentaminen sekä ruoka. Laskennassa ovat mukana hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.
– Oli mahtavaa olla mukana tässä pioneerityössä. Ruoan sisällyttämisen laskentaan mahdollisti upea yhteistyö S-ryhmän kanssa ja pitkäaikainen tutkimustyömme aiheessa, Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri summaa hankkeen kokemuksia.
Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavan kerran vuodelta 2022, jolloin voidaan arvioida vuosien välisiä eroja päästöissä. Esimerkiksi uudisrakentamisen päästöt saattavat vaihdella eri vuosina merkittävästikin. Jatkuva päästölaskenta auttaa tunnistamaan päästövähennyskohteita kaikilta kulutuksen osa-alueilta.
– Toivon mukaan laskennan piiriin saadaan tulevina vuosina myös lisää kuntia. Esimerkiksi pienten kuntien ja suurempien kaupunkien väliset erot kulutuksessa kiinnostavat varmasti laajastikin, Liljeström arvelee.
Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanketta rahoittivat siihen osallistuneet kunnat sekä Kestävä Lahti -säätiö. Ruoankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa.
Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista Sitowisen nettisivuilla.
Kuva: Jonne Vaahtera