Mikkelin maankäyttöjohtaja ei pelkää rantarakentamiskeskustelua – Topiantti Äikäs on aloittanut uunituoreessa virassa

Topiantti Äikäs.

Mikkelin kaupungintalon maanantainen aamupäivä on seesteinen. Läheskään kaikki työhuoneet eivät ole käytössä. Suuri osa henkilöstöstä työskentelee etänä koronasuositusten vuoksi. Nurkkahuoneessa istuva maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs vetäisee maskin kasvoilleen kaupungin koronaohjeistusten mukaisesti ja valmistautuu pohtimaan työnkuvaansa ja Mikkelin maankäytön tulevaisuutta haastattelua varten.

Maankäyttöjohtajan virka on Mikkelissä uusi. Se on niinkin uusi, ettei Topiantti Äikkäällä ole edeltäjää, joten edellisen viranhaltijan jättämää taakkaa tai odotuksia ei ole. Mutta miltä Äikkäästä on tuntunut tulla uuteen työhön ja vieläpä uuteen kaupunkiin keskellä pandemiaa, kun ihmisiä ei juurikaan kohdata kasvotusten?

– Kirjailija Thomas Mannilla on kaupunkiin tutustumisen lähtökohtana se, että kaupunkiin pitäisi tulla illalla, mielellään junalla ja pimeän turvin hiipiä majoituspaikkaan. Vasta, kun seuraava aamu on valjennut, on syytä lähteä kävellen tutustumaan ympäristöön. Tässä korona-ajassa on vähän samanlaisia elementtejä, Äikäs tuumaa ja mainitsee termin ”humanistinen maantiede”, onhan hän koulutukseltaan filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Työviikot Äikäs asuu vuokra-asunnossaan Mikkelissä, muutoin perheen tukikohtana on Lappeenranta. Aiemmin Äikäs työskenteli samankaltaisissa tehtävissä Imatran kaupungilla.

Vaikka koronan vaikutukset osuvat rajusti ihmisten arkeen ja henkilökohtaiseen elämään, Äikäs ei lähde liikaa korostamaan sen vaikutuksia maankäyttöön, kaavoitukseen ja rakentamisen trendeihin. Hänen mukaansa pandemia ja sen tuomat asiat vaikuttavat jonkin verran, mutta suuret linjat säilyvät samoina.

– Kyllähän koko ajan rakennetaan ja Mikkelissä on erittäin hyvä tilanne siinä mielessä, että keskusta-alueen osayleiskaavat ovat hiljattain saaneet lainvoiman. Valmiudet kehittää kaupunkia ovat koronasta huolimatta hyvät. Pandemia ei estä kaupunkisuunnittelua ja kaavan piirtämistä. Saattaa kuitenkin olla, että joitakin pitkäaikaisia vaikutuksia voi syntyä, ja ne liittyvät työnteon luonteeseen.

Äikkään mielestä panostukset etätyöhön kasvavat ja kodin ja työpaikan välinen suhde hämärtyvät. Asia saattaa hyvinkin näkyä lähitulevaisuuden rakentamisessa.

Jääpallomies tiedostaa Satamalahden vahvuudet

Moni Mikkelin kansallisurheilua eli jääpalloa seuraava tuntee Äikkään bandy-ympyröistä. Juniorivuosiensa jälkeen hän on vaikuttanut lajin ”toppatakkiosastolla” ja Oulussa asuessaan Äikäs toimi Suomen Jääpalloliiton puheenjohtajana. Seuratalkoita hän on viime vuosina tehnyt Lappeenrannan Veiterälle. Jääpallotaustan vuoksi Mikkelin kaupunkialueesta entuudestaan usein vierailtu paikka onkin Hänninkenttä.

Äikkään mukaan maankäyttöjohtajan virka on startannut palapelin kokoamisella. Maankäytön ja kaupunkirakenteen tulosyksikön vastuut käydään läpi ja varmistetaan, että oikeat ihmiset tekevät oikeita tehtäviä. Maankäyttöjohtajalla on tärkeä operatiivinen ja avustava rooli, samalla kun tekniselle johtajalle annetaan enemmän tilaa elinvoimatyön saralla.

Kun Äikäs miettii Mikkelin tulevaisuuden vahvuuksia maankäytön näkökulmasta, on hänellä tarjota selkeä vastaus.

– Huomio tulee kiinnittymään Satamalahteen. Se tulee olemaan keskeinen ydinkeskustaan liittyvä suunnittelualue, johon lähtee rakentumaan asemakaavatarkastelu ja alueen käyttötarkoituksen pohtiminen suhteessa asumiseen, liiketoimintaan, vapaa-aikaan sekä yleiseen oleskeluun veden äärellä ja toisaalta ydinkeskustan läheisyydessä. Samalla pitää kuitenkin varmistaa, ettei alue vie tulevaisuudessa Hallitustorin ympäristön vetovoimaa ja merkitystä.

Äikkään mukaan Satamalahdessa on paljon kiehtovuutta. Veden ja ydinkeskustan välissä kulkeva rautatiekään ei pilaa mahdollisuuksia, esimerkiksi Jyväskylässä on onnistuttu tekemään onnistuneita ratkaisuja samankaltaisessa ympäristössä.

– Toki meidän pitää katsoa Satamalahtea myös niin, että löydämme suunnittelu- ja toteutusesimerkkejä muualta kuin Suomesta. Sanoisin, että vaikkapa Etelä-Englannin Portsmouthin rantarakentaminen ja samankaltaisen alueen kehittäminen voisi olla Mikkelille esimerkkinä, Äikäs sanoo.

– Maankäytön ja kaupunkirakenteen tulosyksikön ja minun työni arviointi pohjautunee pitkälti siihen, mitä Satamalahden kanssa tapahtuu. Olen todella motivoitunut alueeseen. Toisaalta tärkeitä ovat myös ydinkeskusta-alueen ulkopuolella olevat yleiskaava-alueet. Elinvoiman ja liiketoiminnan kannalta Sairilan alueessa on paljon potentiaalia.

Purjehtijaa ei keskustelu rantarakentamista pelota

Äikkään rakas vapaa-ajan harrastus on purjehdus. Sen myötä Saimaa on käynyt enemmän kuin tutuksi. Paljon puhetta aiheuttanut rantarakentaminen on myös Äikkään mielessä. Mutta ikuisuuskysymys onkin: Pitäisikö rantarakentamista lisätä?

– Pitäisi varmaan, Äikäs vastaa.

– Kaupungin alue on valtava. Vanha totuus on, että ”paikat ovat erilaisia eri paikoissa”. Asiaan ei ole olemassa patenttiratkaisua. Kohdealueisiin pitää suhtautua niiden hengen mukaisesti ja huolellisella pohdinnalla. Emme saa hukata alueiden ”genius locia”, paikallista henkeä,  mutta samalla on syytä löytää uusia, vetomaisia ratkaisuja.

Rantarakentamisesta Äikkään mieleen nousevat myös muut vesistöt kuin paljon puhuttu Saimaa.

– Minua viehättää se, että Mikkelissä on niin paljon lampia; on Pankalampi, Likolampi, Urpolanlampi, Laajalampi, Pitkäjärvi ja Orijärvi ja niin edelleen. Lisäksi Puulan ja Kyyveden alueet voivat nousta näissä asioissa esille.

– Ymmärrän hyvin, että rakentamista halutaan veden äärelle, mutta toisessa vaakakupissa on alueen julkinen virkistyskäyttö. Esimerkiksi Pankalammen äärelle on kaavoitettu pienempipiirteistä omakotitaloasumista, ja se on todella kiinnostava kohde. Toisaalta ymmärrän erittäin hyvin keskustelun siitä, minne on soveliasta rakentaa.

Ei minun takapihalleni -ilmiö, eli ”NIMBY”-keskustelu, ja kiivaskin väittely eri rakennusprojekteista on Äikkäälle tuttua. On suorastaan todennäköistä, että maankäyttöjohtaja tulee vastaamaan vielä monet kerrat valtuutettujen kyselyihin rantarakentamisesta.

– En ole tässä tilanteessa ajamassa mitään rantarakentamisen hanketta, mutta ymmärrän Mikkelissä käynnissä olevan keskustelun. Asioita on syytä tutkia ja eri paikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin on syytä perehtyä huolella.