Mikkelin keskussairaala on ensimmäisenä keskussairaalana Suomessa aloittanut robottiavusteiset tekonivelleikkaukset.
– Kuljemme nyt keskussairaaloiden uudistumisen kärjessä. Haluamme viedä alueemme iäkkäille asukkaille tärkeät tekonivelleikkaukset selkeästi kansainvälisestikin aivan huipputasolle, sanoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Robotin avustamia tekonivelleikkauksia on tehty Suomessa vasta muutaman kuukauden ajan vain Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Robotin hankinta on useamman vuoden projekti, joka päättyi elokuun alkupuolella käyttökoulutuksiin. Robotti ei korvaa kirurgia vaan tulee hänen uudeksi työvälineekseen erityistä tarkkuutta vaativiin leikkauksen kohtiin.
– Robottikirurgiassa käsityö vähenee hieman. Kirurgi käyttää robottikättä ja kirurgi päättää edelleen, mitä tehdään. Suurin hyöty tekonivelortopedeille tulee siitä, että he kehittyvät työssään aiempaa nopeammin. Tämä luo varmuutta. Kun aiemmin kehitys vei yli kymmenen vuotta, nyt sama toteutuu muutamassa vuodessa, kertoo yli neljä tuhatta polvi- ja lonkkaleikkausta tehnyt kirurgi Edvin Karvanen.
Uusi teknologia tekonivelkirurgien apuna säästää potilaan luuta ja kudoksia ja varmistaa tekonivelen oikean asennon, jolloin toipuminen on nopeampaa ja uusintaleikkaukset vähenevät. Tekonivelkirurgiassa leikkausrobotti tekee nivelpintoihin liittyvät sahaukset ja auttaa asentamaan paikalleen tekonivelen eri osat. Ennen leikkausta potilaan nivelestä otetaan kolmiulotteinen kuva. Sen avulla tehdään potilaskohtainen leikkaussuunnitelma, jossa leikkausohjelma laskee tarkasti, missä kulmissa ja miten nivelen sahaukset tehdään ja millaiset uuden tekonivelen osat potilaalle laitetaan.
– Tästä tulee eräänlaista mittatilaustyötä. Tekonivelkirurgian leikkausrobotti vähentää mahdollisuuden inhimillisiin mittavirheisiin käytännössä olemattomiin, kertoo ortopedian ylilääkäri Mikko Honkanen.
Tekonivelleikkausten laadun tärkein mittari on uusintaleikkausten vähäinen määrä. Ilman robottiakin Mikkelin keskussairaalasta tekonivelten uusintaleikkauksiin on päätynyt erittäin harva potilas.
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa uusintaleikkausten määrää. Seurannoissa Mikkelin keskussairaala on ollut leikkausten laadun kärjessä tai aivan kärkipäässä jo vuosien ajan, muistuttaa johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski.
Honkasen mukaan Mikkelin keskussairaala tähtää vähäisestä uusintaleikkausten määrästä sairaalaksi, jossa tekonivelten uusintaleikkauksia ei tarvitse tehdä lainkaan.
Essote sijoittaa tekonivelrobotin vuokriin noin 270 000 euroa vuodessa. Robotin arvioitu kattavan kustannuksensa 5 – 10 vuodessa. Vuokrattu kirurgien apuväline on Stryker-yhtiön tuote ja merkkinimeltään Mako.
Huipputeknologia mahdollistaa myös Essoten osallistumisen esimerkiksi muiden alueiden leikkausjonojen purkuun tai kausiasukkaiden ottamisen leikkauksiin, jolloin kuntayhtymä tai tulevaisuudessa hyvinvointialue voi saada tuloja. Uusimman teknologian avulla on helpompi houkutella osaavia nuoria kirurgeja.
– Tämä on myös imagokysymys, sillä kirurgeista ja potilaista on käynnissä kova kilpailu, sanoo sairaalapalvelujen johtaja Heikki Laine.
Mikkelin keskussairaala tähtää keskittämisasetuksen edellyttämään kuuteensataan tekonivelleikkaukseen vuodessa. Ennen koronaa tavoite oli jo pitkällä, noin 540 leikkauksessa, mutta määrä on laskenut epidemian johdosta noin sadalla.
Kuva: Matti Perttula / Stryker