Muisti loistaa päämajakaupungissa ja toi Mikkelille ehdokkuuden Vuoden museokaupungiksi

03.11.2021

Artikkelin kuva

Päämajakaupunki Mikkelin ydin on päämajatalo. Rakennus palveli sotavuosina Suomea marsalkka Mannerheimin johdossa. Paikka huokuu historiaa ja arvokkuutta. Päämajamuseo on toiminut rakennuksessa 1970-luvulta lähtien. Koulua ei seinien sisäpuolella ole käyty enää vuosikausiin.  Ristimäenkadun varrella vaalitaan historiaa, läpivalaistaan sotaa, vedotaan tunteisiin ja ennen kaikkea arvostetaan rauhaa. Sodan ja rauhan keskus on syy sille, miksi Mikkeli on ehdolla Vuoden museokaupungiksi.

Mikkelin kanssa Vuoden museokaupungin tittelistä ovat kisaamassa perinteiset museokaupungit Hämeenlinna ja Turku. Voittaja julkistetaan Kulttuurigaalassa Tampereella 25.11. Mikkelin ehdokkuus perustuu Sodan ja rauhan keskus Muistiin sekä Muistin uuteen tapaan hyödyntää tiedettä, mikä osaltaan uudistaa koko suomalaista museokonseptia. Muisti lisää koko Mikkelin museotarjonnan houkuttelevuutta.

– Muisti on ollut merkittävä investointi Mikkelille. Pelkästään ehdokkuus Vuoden museokaupungiksi on upeaa! sanoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.

Kesäkuussa 2021 avautunut Muisti on tiedekeskus, joten ei kai vain Muistin väki pahoita mieltään, jos paikkaa kutsutaan museoksi?

– Emme missään nimessä loukkaannu, jos Muistia sanotaan museoksi. Ylipäänsä rajanveto tiedekeskuksen ja museon välillä on häilyvä. Olemme määritelleet itsemme tiedekeskukseksi identiteettimme ja toimintamme vuoksi, mutta museokin kuvastaa meitä hyvin, sillä nykyisin museot hyödyntävät paljon multimediaa ja toiminnallisuutta. Muisti on tiedekeskus, mutta myös osa museoperhettä, Leskinen kertoo.

Muisti on Museoliiton jäsen ja sinne pääsee myös Museokortilla. Samalla pääsylipulla voi vierailla viereisessä Päämajamuseossa, joka on Mikkelin kaupungin museoiden kohde. Vajaan vuoden kävijätavoite eli 27 000 ihmistä on vielä saavutettavissa ennen vuodenvaihdetta. Eniten on yllättänyt ryhmämatkailijoiden suosio, muutamia ryhmiä on myös saapunut Ruotsista ja Virosta. Korona-ajan epävarmuudesta huolimatta Muisti on lunastamassa sille kohdistettuja odotuksia. Ihmisten kulttuurin ja historian nälkä ja lock down -patoumat näkyvät myös siinä, että Museoiden yö -tapahtuma Mikkelissä oli menestys.

Päämaja-ajattelu uudistuu

Muisti tarjoilee annoksen humanistista ajattelua ja kertoo peittelemättömästi sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Toiminta perustuu uusimpaan tutkimustietoon, mutta perinteistä sota-ajan kuvastoa ei ole sivuutettu. Asioita kuitenkin esitetään suuremmassa mittakaavassa, sodat osana maailmanlaajuista konfliktikarttaa, jossa ilmiöt vaikuttavat toisiinsa ja syy- ja seuraussuhteet kertovat kriisien alkusyyt, niistä selviämisen ja yksilön näkökulman.

Mutta onko päämajakaupunki nyt valmis? Muistin ja Päämajamuseon lisäksi sotahistoriallisia kohteita ovat Mikkelin kaupungin museoiden Viestikeskus Lokki, Mannerheimin salonkivaunu ja säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo.

– Päämajakaupunki ei ole valmis. Vielä riittää saavutettavaa, Olli-Pekka Leskinen sanoo.

– Näen asian niin, että olemme vasta nyt päämajataipaleen alussa. Päämajakaupunki Mikkelissä olisi paljon kehitettävää nimenomaan kulttuurimatkailun kannalta. Se ajatus voi sisältää muutakin kuin sotahistoriaa. Päämaja-ajatusta voisi hyödyntää muutenkin, esimerkiksi ”hyvän ruoan” tai ”Saimaan päämaja”. Kyseessä on iso ja monipuolinen kokonaisuus, joka toimisi kulttuurimatkailun kärkenä.

Leskisen mielestä sisältä päin katsottuna päämajakaupunkiajattelu voi herkästi tuntua kuluneelta, mutta ulkopuolella asia ei näyttäydy samanlaisena. Päämajakaupunki joko tunnetaan ja sitä arvostetaan kiinnostuneena tai päämajakaupungista ei tiedetä mitään. Ei kai vain Mikkelin päämajakaupunkistatus ole museoitunut? Ja nimenomaan huonolla tavalla? Leskisen mielestä ei.

– Muistin kannalta Mikkelin päämajakokonaisuus on merkittävä asia, joka avaa paljon mahdollisuuksia matkailun kannalta. Ja toki uudet toimijat aina herättävät kiinnostusta. Päämajakaupunkina oleminen on ehdottomasti erottautumistekijä, Leskinen pohtii.

Jalkaväkimuseon johtaja Markku Riittinen jakaa Leskisen näkemyksen päämajakaupungin hyödyntämisestä matkailumarkkinoinnissa.

– Hienoa, että Mikkeli on saanut tällaisen ehdokkuuden, Riittinen sanoo.

Riittinen puhuu yhteistyön puolesta, joka Mikkelissä sujuukin mallikkaasti. Uuden säätiön alla Jalkaväkimuseo viettää ensi vuonna 40-vuotisjuhlaansa. Vanhalla kasarmialueella sijaitseva Jalkaväkimuseo on osa Mikkelin sotahistoriallista kokonaisuutta.

– Koronasta huolimatta Jalkaväkimuseolle kuuluu hyvää ja uudistuksia on luvassa. Odotan innolla tulevia yhteistyökuvioita Mikkelin museokohteiden kesken. Hyvän yhteistyön esimerkki eli Museoiden yö ainakin oli suuri menestys, ihmisiä oli todella paljon liikkeellä, Riittinen kertoo.

Tulevilla näyttelyillä herkutellaan vasta ajatusten tasolla

Muisti aloitti luontevasti keskittyen toiseen maailmansotaan ja suomalaisiin kohtalonhetkiin. Talvisota, välirauha ja jatkosota sekä Lapin sota esitellään osana maailmanhistorian synkkää aikakautta, miljoonia ja miljoonia vainajia vaatinutta infernoa. Tulevaisuudessa Muistin on tarkoitus esitellä muutakin kuin vuosia 1939–45.

– Kyllä meillä on aikamoinen joukko näyttelysuunnitelmia. Ehdotuksia tulee paljon ja niistä on herkullista keskustella. Käytännössä keskitymme toiseen maailmansotaan ensimmäiset vuodet, ehkä viiden vuoden ajan, mutta tavoitteenamme on uudistaa olemassa olevaa näyttelyä, lisätä moniäänisyyttä ja virtuaalikokemuksia. Haluaisimme tuoda esiin myös venäläistä näkökulmaa, mikäli vain rahkeet siihen riittävät, Leskinen kertoo.

Yhtä tulevaisuuden visiota Leskinen kuitenkin suostuu avaamaan: Nimittäin sisällissotaa.

– Tulevaisuudessa saatamme käsitellä sisällissotaa ilmiönä. Sitä, miten se on näkynyt Suomessa ja vaikkapa Espanjassa, Kreikassa ja tämän päivän Syyriassa. Mukana tulisi olemaan kansainvälistä teemaa. Kaikissa sisällissodissa on joitakin samoja elementtejä.

Myös ensimmäisen maailmansodan läpikäyminen, jonka osa Suomenkin sisällissota oikeastaan oli, synnyttää pohdintaa. Aihetta on käsitelty Suomen historian kannalta suhteellisen vähän museorintamalla. Yhtenä tavoitteena on, että historian inhimillinen tarkastelu auttaisi ymmärtämään nykypäivän konflikteja muun muassa Lähi-idässä.

– Nykyisiä konflikteja saatamme käsitellä tulevaisuudessa pienemmässä näyttelytilassa, jossa olisi vaihtuvia, nopeammin rakentuvia näyttelyitä. Sellainen olisi hyvä lisä tulevaisuutta varten, Leskinen spekuloi.

Museokaupunki Mikkeli tähyää kohti valoisampia aikoja

Mikkelin kaupungin museojohtaja Matti Karttunen iloitsee museokaupunkiehdokkuudesta. Mahdollinen valinta olisi palkinto koko Mikkelille yhteisönä, riippumatta siitä, mikä organisaatio ylläpitää mitäkin museokohdetta.

– Onhan tämä ennen kaikkea hieno kunnianosoitus Muistille ja sen tekijöille. Onnittelen heitä lämpimästi hyvästä työstä, Karttunen iloitsee ja toivoo, että ehdokkuus ja mahdollinen museokaupungin titteli siivittävät Mikkeliä kohti parempia aikoja kulttuurin saralla. Tilausta ainakin on, sillä kaupungin tuleva strategia painottaa elinvoimaa ja matkailun merkitystä.

– Toki samalla täytyy todeta, että kaupungin museoiden osalta kehitettävää riittää. Kehittämisen askelkuviot lyötiin lukkoon marraskuussa 2019, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi museo-ohjelman. Toivon museoiden näkökulmasta sitä, että museo-ohjelman toteuttaminen vauhdittuu.

Mikkelin kaupungin museot ovat eläneet epävarmuuden aikoja, eikä vastoinkäymisiltäkään ole säästytty. Taidemuseo on väistössä kauppakeskus Akselissa, eikä pysty tilanpuutteen vuoksi pitämään esillä kokoelmiaan. Museotoiminnalle vanhentuneeksi käynyt ja sisäilmaongelmainen graniittitalo Hallituskadun ja Ristimäenkadun kulmauksessa roikkuu yhä kaupungin omistuksessa – ostajaa pytingille ei ole ilmaantunut. Lisäksi Viestikeskus Lokki on toistaiseksi suljettu romahtamisvaaran vuoksi ja Päämajamuseo kärsi vesivahinkoja talvella 2019 ennen Muistia varten tehtyjä remontteja.

Uskoa positiiviseen tulevaisuuteen silti riittää. Karttunen muistuttaa, että uutena toimijana Muistin merkitys on jo nyt laajempi kuin se, mitä kohde tarjoaa seiniensä sisäpuolella.

– Muistin vierailijoista hyötyvät muutkin: sekä kaupungin museot että paikallinen liike-elämä. Se on peruslähtökohta elinvoiman kannalta. Nyt olisi otollinen hetki saada aikaan positiivinen kierre, Karttunen sanoo.

Yle televisioi Kulttuurigaalan, jossa valitaan Vuoden museokaupunki 25.11. kello 21 alkaen. Gaalan muita kategorioita ovat muun muassa kulttuurialan elämäntyö, kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja Vuoden kulttuuripersoona.

Kuva: Olli-Pekka Leskinen Sodan ja rauhan keskus Muistin edustalla (Ismo Funke).