Vuoden 2019 Pro Mikkeli -mitali on myönnetty Katariina ”Kati” Kinnuselle. Mikkelin kaupunginhallitus teki asiasta päätöksen marraskuussa. Asia julkistettiin perinteisen kaavan mukaan Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12. kaupungin järjestämässä juhlassa Mikaelissa.
– Olin hämmästynyt, kuin puuklapilla päähän lyöty, hihkaisee Kati Kinnunen ensimmäisiä tuntojaan, kun sai kuulla olevansa vuoden 2019 Pro Mikkeli -mitalin saaja.
– Olen kiitollinen, että tärkein elämäntyöni saa arvostusta tällä tavalla, Kinnunen jatkaa ja viittaa Mikkelin Poikateatteriin, jonka hän perusti syksyllä 2008 ja jota hän ohjasi keväälle 2018 saakka.
Yli kymmenen vuotta sitten Kinnusella ei ollut aavistustakaan, millainen matka hänellä olisi edessään nuorten miestenalkujen kanssa. Yhteiskunnallinen keskustelu keskittyi nuorten miesten syrjäytymiseen. Taidekasvatusta alettiin pitää hyvänä keinona kanavoida itsensä ilmaisua. Pojilla on riittänyt asiaa, estradilla joskus huutamiseenkin asti. Lukion äidinkielen ja ilmaisutaidon opettaja Kati Kinnunen astui suuriin saappaisiin, joissa kuljettaisiin komea matka. Poikateatteri alkoikin alusta lähtien kerätä huomiota ympäri maata.
Mutta mikä on tehnyt Poikateatterista erityisen poikamaisen ja miten Kati Kinnunen on sulautunut teini-ikäisten kloppien joukkoon?
– Ah, ne jätkät veivät sydämeni, Kinnunen muistelee.
– On satamiljoonaa tapaa olla poika! Poikateatterissa jokainen poika saa olla oma itsensä luottamuksellisessa ilmapiirissä.
Parhaita muistoja Poikateatterista ei voi yksitellen luetella – niitä on niin paljon. Silti jotkin päällimmäiset muistot vyöryvät hetkessä mieleen.
– Kymmenen vuotta painettiin hurjasti duunia! Parasta Poikateatterissa olivat aidot kohtaamiset. Kun joku ryhmän pojista avautui kipeistä kokemuksistaan, kaikki tajusivat olevansa jonkin herkän äärellä. Teimme myös yli kolmekymmentä reissua ympäri Suomea ja pari kertaa kävimme Espanjan Aurinkorannikolla esiintymässä suomalaisille. Kierrettiin teatterifestareita ja bussissa poppi soi täysillä. Olin osa ryhmää, vaikka olin vanhempi nainen. Ehkä olin sellainen luotettava hanhimuori kaikille noille pojille.
Kinnunen korostaa, että pojilla on aivan samoja ominaisuuksia ja tarpeita kuin tytöilläkin. He vain ilmaisevat itseään yleensä eri tavalla; peitellysti, ehkä myös viipyillen.
– Poikateatterissa näkyi tietysti poikien fyysisyys, mutta myös tunteiden ilmaisu. Pojat ovat yhtä tunteikkaita kuin tytöt, vaikka välillä olikin menossa poikamainen painiskelu, Kinnunen nauraa.
Suosituksi ilmiöksi noussut Mikkelin Poikateatteri on ollut harrastajateattereille valtakunnallisena suunnannäyttäjänä. Myöhemmin samanlaisia konsepteja syntyi myös Tampereelle, Jyväskylään ja Vantaalle. Palkintojakin on sadellut: Vuonna 2012 Poikateatteri sai opetus- ja kulttuuriministeriön Lapsenpäivä-palkinnon, vuonna 2013 Mikkeli-palkinnon ja vuonna 2016 kulttuuriministerin myöntämän Suomi-palkinnon tunnustukseksi pitkäjänteisestä työstä nuorten miesten taideharrastuksen edistäjänä. Vuonna 2014 Poikateatteri esiintyi sekä Työväen näyttämöpäivillä että Seinäjoen Harrastajateatterikesässä.
Pelkästään innostuneiden ihmisten varassa ei moinen välttämättä onnistuisi. Kati Kinnunen korostaakin aikuisikänsä opintojen merkitystä.
– Tällainen toiminta vaatii aina sopivan vetäjän, Kinnunen sanoo ja jakaa kiitosta muun muassa rehtori Jari Tuomenpurolle, joka kannusti Kinnusta tarttumaan tilaisuuteen ja kouluttautumaan ilmaisutaidon opettajaksi 2000-luvun alussa.
– Se oli hurjaa aikaa. Minulla oli vielä pieniä lapsia kotona ja vuosikaudet reissasin viikonloppuisin Tampereella ja Helsingissä opiskelemassa, kaikkea ei suinkaan voinut tehdä etänä. Mutta teatteri ja ilmaisutaito ovat intohimoni ja kouluttautuminen kannatti!
Vetovastuun vaihtuminen ja tragikoominen näytelmäkäsikirjoitus
Keväällä 2018 Kinnunen luovutti Poikateatterin vetovastuun suojatilleen Joonas Veijaselle, Poikateatterin kasvatille. Myöhemmin, saman vuoden kesällä, Kinnusen elämä pysähtyi hetkeksi: Hän sai vakavan sairauden diagnoosin.
– Jouduin valitettavasti jättäytymään kokonaan pois Poikateatterin kuvioista, vaikka olin sanonut, että pysyttelen vielä Joonaksen tukena.
Kiivaimpien hoitojaksojen jälkeen Kinnunen on hiljattain tehnyt paluun työelämään Mikkelin lukioon. Sairastuminen otti, mutta myös antoi: Kinnunen on kirjoittanut aiheesta näytelmän. Siitäkin hän on ylpeä, sillä näytelmä koskettaa harvoin taiteessa kuvattua asiaa – syöpää.
– Kyseessä on hyvin henkilökohtainen teos. Se on tragikomedia, jota olen jo tarjonnut Mikkelin teatterille, Kinnunen kertoo.
Ajatuksissaan Kinnusella on edelleen nuorten tukeminen ja hyvinvointi.
– Ilmaisutaito vahvistaa nuorten itsetuntoa. Tietysti nyt koulutusleikkaukset huolettavat minua, sillä taideaineet tuntuvat aina olevan leikkauslistalla ensimmäisinä.
Nuorempana ohjaajan roolin omaksunut nainen harrasti myös itse näyttelemistä. Veri on alkanut vetää takaisin estradille.
– Ehkä minut vielä nähdään teatterilavalla. Jos Luoja suo.
Katariina Kinnunen
– syntynyt Mikkelissä 16.12.1962
– äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtori Mikkelin lukiossa
– opiskellut Jyväskylän yliopistossa ja Teatterikorkeakoulun avoimessa yliopistossa
– Mikkelin Poikateatterin perustaja ja ohjaaja 2008–2018
– asuu Mikkelissä
Pro Mikkeli -mitalin jakamisesta päättää kaupunginhallitus. Vuosittain voidaan jakaa 1–3 kappaletta mitaleja. Kaupungin eri hallintokunnat voivat tehdä asiasta esityksiä kaupunginhallitukselle. Mitali voidaan myöntää henkilölle, joka kotipaikastaan riippumatta on toiminut merkittävästi Mikkelin kaupungin hyväksi tai tehnyt kaupunkia tunnetuksi. Mitaleja on valmistettu 100 numeroitua kappaletta, joista numerot 97–98 ovat Suomen kansallismuseon rahakammiossa ja numerot 99–100 taidemuseon kokoelmissa.
Aikaisemmat viisi Pro Mikkeli -mitalin saajaa ennen vuotta 2019
Jukka Ahdelma, toimittaja, 2018
Hannele Wirilander, FM, 2017
Aake Kalliala, näyttelijä, 2016
Velimatti Huittinen, professori, 2015
Mika Sillanpää, professori, 2014