St Michel -ravit tähtää hiilijalanjäljen pienentämiseen

Mikkelin raviradan viime vuoden St Michel -raveissa suurin hiilijalanjälki syntyi yleisön saapumisesta paikan päälle. Seuraavaksi eniten hiilijalanjälkeä kasvattivat tarjottu ruoka sekä tapahtuman tuottamisen vaatimat kuljetukset. Laskelman ja tapahtumassa tehdyn kävijäkyselyn perusteella tapahtuman toteutuksessa suositaan jatkossa yhä enemmän paikallisia yrityksiä ja kannustetaan raviyleisöä käyttämään hyviksi havaittuja joukkoliikennemuotoja.

Hiilijalanjäljen laskennassa otettiin huomioon tapahtumassa käytetyn sähkön, veden ja painopaperien määrä, syntyneiden jätteiden määrä, käytettyjen ruoka-aineiden ja ruoan valmistuksen hiilidioksidipäästöt, tapahtuman tuottamiseen liittyneet kuljetukset sekä hevoskuljetukset ja tapahtumakävijöiden matkanteko raveihin. Näistä saatiin tapahtuman ilmastokuorma eli hiilijalanjälki hiilidioksidiekvivalentteina (CO2 -ekv). Ensimmäisen laskennan teki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) ympäristöteknologian opiskelija Marita Lahtinen opinnäytetyönään. Laskentaa täydensi ja kyselystä vastasi Xamkin asiantuntija Riina Tuominen Kohti vastuullista matkailua -hankkeesta.

Ravitapahtuman hiilijalanjäljeksi laskettiin 434 tonnia CO2 -ekv ja siitä kävijöiden matkojen osuudeksi noin 87 %. Hevoskuljetusten osuus oli noin 6 % ja tapahtumassa myydyn ruuan osuus noin 7 %. Kävijää kohden hiilijalanjälki ilman majoitusta ym. tapahtuman ulkopuolista toimintaa oli keskimäärin 30 kg CO2-ekv.

Tapahtumien hiilijalanjäljen laskemiseen ei ole olemassa vakiintuneita laskentatapoja, joten niitä on hankala vertailla keskenään. Laskennassa joudutaan lisäksi usein käyttämään yleistyksiä ja keskimääräisiä arvoja.

– Hiilijalanjälki on silti tarpeen laskea, sillä on tärkeää ymmärtää, mistä päästöt syntyvät sekä pyrkiä vaikuttamaan niihin käytettävissä olevin keinoin. Myös päästöjen muutosta on tärkeää seurata, Riina Tuominen sanoo.

Hiilijalanjälkeä pienennetään ja viestintää vastuullisuudesta parannetaan

St Michel -raveissa toteutetun kyselyn mukaan kävijöiden keskuudessa suosituimmat keinot vaikuttaa tapahtuman hiilijalanjälkeen olivat jätteiden lajittelu (64 %), lähiruoan suosiminen (58 %) ja hanaveden käyttö pulloveden asemesta (50 %). Vajaa kolmannes (29 %) vastaajista oli valmis tulemaan tapahtumaan kimppakyydillä tai järjestetyllä kuljetuksella. Tapahtuman hiilijalanjäljestä halusi tietää lähes puolet vastaajista ja paras tapa kertoa siitä oli kyselyn mukaan sanallinen kuvaus.

Raviradan toimitusjohtaja Kari Tiaisen mukaan kävijäkysely ja hiilijalanjäljen laskenta antavat hyvän pohjan tapahtuman vastuullisuuden kehittämiseen. Jatkossa kävijöitä informoidaan yhä paremmin julkisesta liikenteestä, perustetaan tapahtumalle kimppakyytiryhmä ja luodaan ympäristösuunnitelma, jonka avulla saadaan muun muassa vähennetyksi jätteiden määrää ja tehostettua lajittelua. Ruokatarjoilujen suunnittelussa otetaan huomioon kävijöiden toiveet kertakäyttöastioiden vähentämisestä sekä lähi- ja kasvisruokatarjonnan lisäämisestä. Koko tapahtuman ilmastovaikutusta kävijää ja päivää kohden on mahdollista pienentää myös pidentämällä viipymää alueella.

Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa (2017 – 2018) muun muassa lasketaan matkailun hiilijalanjälki Etelä-Savossa sekä yrityksissä ja etsitään keinoja pienentää sitä. Hanketta hallinnoi Xamk. Osatoteuttajina ovat Helsingin ylipiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston matkailun tutkimus- ja koulutuslaitos. Muut kumppanit ovat Härkäniemen tuvat, Kaidan Kiho, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi, Suur-Savon Osuuskauppa ja Mikkelin Ravirata. Rahoittaja ja päärahoituslähde on Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.