Taloudelliset vaikeudet varjostavat Mikkelin kaupunkia – Kaupunginjohtaja Timo Halonen julkisti talousarvionsa

01.11.2021

Artikkelin kuva

Koronaviruspandemian poikkeukselliset erät siivittivät Mikkelin kaupungin vuoden 2020 tuloksen lähes 9,5 miljoonaa ylijäämäiseksi. Koronatukien painopisteen siirryttyä kuluvana vuonna suoriteperusteisiin avustuksiin palataan kuntien valtionapujen kohdalla normaalimpaan tilaan. Vuonna 2022 useat kuntien koronatuet päättyvät kokonaan.

Mikkelin kaupungin tulos tulee olemaan kuluvana vuonna 6 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja myös vuoden 2022 talousarvioesitys jää 7 miljoonaa alijäämäiseksi. Taseeseen kertyneen alijäämän määräksi vuoden 2022 lopussa arvioidaan noin 46 miljoonaa euroa. Investointiohjelman omarahoitus jää tiukan taloustilanteen vuoksi liian alhaiselle tasolle. Menokurista huolimatta kuntalaisille tarjottavia palveluita kehitetään jatkuvasti. Luottamusta valoisampaan tulevaisuuteen ei tule menettää, vaan kaupungin on pyrittävä kehittymään ja edistämään elinvoimaisuutta yhdessä kuntalaisten ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Vuoden 2022 toimintatuotoiksi on budjetoitu 114 miljoonaa euroa ja toimintakuluiksi 470 miljoonaa euroa. Näiden erotuksena toimintakatteeksi muodostuu -355 miljoonaa euroa. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten kuntalaskutusosuuteen budjetoitu 226,7 miljoonaa euroa muodostaa merkittävän osan kaupungin toimintakuluista.

Vuonna 2022 valtionosuudet ovat 133 miljoonaa euroa ja verotuloja arvioidaan kertyvän noin 236 miljoonaa euroa. Talousarvio on laadittu vuoden 2021 veroprosenteilla eli veronkorotuksia ei esitetä. Vuosikatteeksi muodostuu 16,3 miljoonaa euroa, joka ei riitä kattamaan 23,5 miljoonan euron poistoja. Talousarvio on 7 miljoonaa euroa alijäämäinen, vaikka talousarviossa on huomioitu kolmen eri sopeutusohjelman vuoteen 2022 kohdistuvat toimenpiteet sekä syksyn 2021 aikana esitetyt lisäsäästötoimenpiteet. Aiemmin esitetystä lisäsäästölistauksesta poiketen kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä lentokentän palveluiden lopettamiselle tavoiteltu säästö haetaan lisäsäästöllä asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen asiantuntijapalveluiden ostoista. Meneillään olevissa yt-neuvotteluissa etsitään kuitenkin lentokentän toiminnasta muita säästöjä. Orkesterin osalta yt-neuvotteluissa haetaan vaihtoehtoisia toiminnallisia ja rahoituksellisia ratkaisuja orkesterin lakkauttamiselle vuodelle 2023 asetetun säästötavoitteen saavuttamiseksi. Itäisen alueen koulu- ja päiväkotiratkaisu valmistellaan valtuuston päätettäväksi helmikuun 2022 loppuun mennessä.

Sote-uudistus ei tarjoa kaupungille pikavoittoja

Kaupunki päivittää talousarviotyön yhteydessä laadittavaan henkilösuunnitelmaansa myös tavoiteorganisaation sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille. Tavoiteorganisaation päivityksen tavoitteena on henkilöstöresurssien käytön tehostuminen ja henkilöstökustannusten kasvun hillitseminen. Nykytilanteeseen verrattuna tavoiteorganisaatiolla tavoitellaan 70 henkilötyövuoden vähentämistä 2022–24 välisenä aikana ja vielä 65 henkilötyövuoden lisävähennystä vuosien 2025–26 aikana. Vähennykset edellyttävät muutoksia palveluverkkoon ja palvelutasoon.

Taloustilanteen korjaamiseksi on pitkällä aikavälillä tavoiteltava veropohjan kohentamista elinvoimaa edistävillä toimilla. Menojen ja tulojen välisen rakenteellisen epäsuhdan korjaaminen vaatii myös vaikeita palveluverkkoonkin liittyviä päätöksiä säästöjen aikaansaamiseksi. Taseen kumulatiivisen alijäämän kattaminen edellyttää kertaluontoisten myyntivoittojen toteutumista. Alijäämät on katettava vuoden 2023 loppuun mennessä kriisikuntamenettelyn välttämiseksi.  

Pidemmän aikavälin taloussuunnittelu on tällä hetkellä poikkeuksellisen haastavaa sote-uudistuksen vaikutusten vuoksi. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhoidon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen, ja niihin liittyvät menot ja tulot siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Sote-uudistuksen rahoituslaskelmat ovat tällä hetkellä alustavia ja hyvin epävarmoja. Selvää kuitenkin on, että sote-uudistus ei tarjoa pikavoittoja tai nopeaa parannusta Mikkelin taloustilanteeseen, vaikka joka vuosi vauhdilla kasvaneiden sote-kustannusten siirtyminen pois kaupungin harteilta tuokin helpotusta. Vuotta 2022 leimaa perustettavien hyvinvointialueiden ja kuntien välillä vallitseva sote-uudistuksen rahoitusmalliin liittyvä intressiristiriita. Hyvinvointialueen saa sitä enemmän rahoitusta mitä suuremmaksi sote-menot kasvavat vuosina 2021 ja 2022. Sote-menojen kasvu rokottaa kuitenkin kuntiin jäljelle jäävää rahoitusta, ja Mikkelin tuleviin valtionosuuksiin sote-menojen kasvu uhkaa aiheuttaa suuria lisäleikkauksia.  

Investointien nettotaso vuonna 2022 on 30,5 miljoonaa euroa. Koko suunnitelmakaudella nettoinvestointisumma on 122,5 miljoonaa euroa. Suunnitelmakauden merkittävin yksittäinen investointi on eteläisen aluekoulun rakentaminen Urpolaan. Kaupungin lainamäärä kasvaa tilikauden aikana noin 329 miljoonaan euroon eli 6 252 euroon asukasta kohden.

Suuntaviivoja elinvoimatyölle

Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Mikkeli myös kehittyy. Pian valmistuva valtuustostrategia antaa suuntaviivoja kaupungin elinvoimatyölle ja tulevaisuuden investoinneille.  Kaupunki panostaa lapsiin ja nuoriin rakentamalla eteläisen aluekoulun vanhan Urpolan koulun tontille. Vuonna 2022 annetaan tilaa myös kulttuurille: Kulttuurin unelmavuosi tuo kulttuurin näkyväksi osaksi kaikkien mikkeliläisten arkea.

Ensimmäinen versio vuoden 2022 talousarviokirjasta julkaistaan torstaina 25.11.2021 kaupunginhallituksen esityslistan liitteenä. Kaupunginhallitus aloittaa kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittelyn 29.11.2011 kokouksessaan. Lopullinen päätösvalta talousarviosta on kaupunginvaltuustolla, joka käsittelee tulevan vuoden ja suunnitelmakauden talouslinjaukset 13.12.2021.

Linkki: Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 1.11.2021