Tunne- ja vuorovaikutuskasvatus on nyt opetusalan trendi – Opettajat kouluttautuvat myös Mikkelissä

11.02.2020

Artikkelin kuva

Oppilas haistattelee, pitää pipoa sisällä, eikä kukaan suostu menemään välitunnilla ulos. Käytävillä lojuu energiajuomatölkkejä ja nuuskamällejä. Opettaja pyörittelee päätään ja huokaa. Kuinka paljon energiaa ja aikaa kuluukaan negatiiviseen kierteeseen, samalla kun ollaan tekemisissä opetuksen ja kasvatuksen kanssa – ja kun ilmapiirin pitäisi itää positiivisuudesta ja pyrkiä kannustavuuteen. Mutta onneksi on keinoja parempaan.

Maanantaina 10.2. Mikkelissä järjestettiin Tasa-arvopilotit 2019–2020-hankkeen koulutustilaisuus. Paikalle saapui runsaasti mikkeliläisten peruskoulujen opettajia eri kouluista ja eri oppiainetaustoista, yhteensä koulutukseen ilmoittautuneita on pitkälti yli toistasataa. Kouluttajat saapuivat Lappeenrannasta, jossa tunne- ja vuorovaikutuskasvatuksen eri toimintamalleja on hyödynnetty jo kahdeksan vuoden ajan.

Entä ne huonosti käyttäytyvät oppilaat ja opettajien tuskailut? Monestakin syystä tunne- ja vuorovaikutuskasvatus on nyt opetusalan suurin trendi. Negatiivinen kierre vuorovaikutuksessa halutaan katkaista, joten nykyään kouluympäristössä puhutaan myönteisestä palautteesta ja kehumalla kasvattamisesta.

– Perimmäisenä tavoitteena on yhteisen toimintakulttuurin luominen ja toimiva yleinen tuki, summaa Anne Kautonen, Launialan koulun neljännen luokan opettaja ja kaupungin tunne- ja vuorovaikutustaitokasvatuksen koordinaattori.

Opetusalan muuttuessa ja oppiaineiden muovautuessa tarvitaan yhä enemmän yhteistyötaitoja, jolloin usein puhutaan myös tunnepuolesta.

– Kun tuntee omat vahvuudet, pystyy toimimaan myös toisten ihmisten kanssa, Kautonen sanoo.

Opetushallituksen rahoittama hanke on kerännyt Mikkelissä paljon kiinnostusta. Kahden ison teeman alle kätkeytyy lukuisia huomioita, jotka vaikuttavat opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen ja toimintatapoihin – esimerkiksi neuropsykiatriset ominaisuudet luovat omat haasteensa tai joissakin tapauksissa mahdollisuutensa jokapäiväiseen koulumaailmaan. Kautosen näkemys on, että Mikkelissä opetusalan henkilöstö on sitoutunut luomaan pedagogisesti mahdollisimman toimivia yksiköitä.

Aluekouluhankkeet ovat laittaneet ajattelemaan

Olennaisena vaikuttimena yhteisen toimintakulttuurin muodostamisessa on Mikkelin kaupungin aluekouluhankkeet. Lähitulevaisuudessa yksiköitä yhdistyy yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Selkeällä toimintakulttuurilla helpotetaan työskentelyä, jolloin voidaan keskittyä kannustavaan ilmapiiriin.

– On tärkeää, että Mikkelissä löydetään muun muassa yhteinen arvopohja koulutyöskentelyyn, Anne Kautonen sanoo.

– Jos näin isoja muutoksia ei meillä olisi, saattaisi tämä koulutus olla erilainen, mutta juuri nyt tämä on räätälöity Mikkelille, Kautonen kuvailee koulutusta.   

Käytännön työskentelyssä tunne- ja vuorovaikutusajattelu kohdistuu muun muassa oppilaiden mukaanottoon. Esimerkiksi järjestyssääntöjä eivät luo pelkästään opettajat, vaan niitä voidaan tehdä yhdessä oppilaiden kanssa. Ratkaisukeskeinen ajattelu jättää tilaa omien vahvuuksien löytämiseen – pelkkä kieltojen kokoelma tukahduttaa kyvyt ja motivaation.

Lappeenrantalaiskouluttajien Hannele Heikkilän ja Riikka Qvintuksen mukaan tunne- ja vuorovaikutuskasvatukseen liittyvillä aiheilla on valtakunnallisesti kysyntää. Lappeenrannan jälkeen Mikkelistä onkin kasvamassa merkittävä suunnannäyttäjä.

Linkki: Sairilan koulussa astellaan vahvuusportailla