Vaalikevät on täällä – sano ei vaalihäirinnälle!

28.03.2019

Keväällä käydään sekä eduskuntavaalit että europarlamenttivaalit. Vaalit ovat demokraattisen yhteiskuntamme perusta. Suomessa vaaleja on järjestetty luotettavasti jo yli 110 vuotta. 

Vaaleihin kuuluu keskustelu, joka voi sisältää myös kärjekkäitä ja keskenään erilaisia mielipiteitä. Avoin ja moniääninen keskustelu on kuitenkin tärkeä osa toimivaa demokratiaa.

Mitä on vaalihäirintä?

Vaalihäirinnällä pyritään rapauttamaan kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan ja sen perustana olevaan demokraattiseen järjestelmään ja päätöksentekoon. Vaalihäirintä voi liittyä myös laajempaan suunnitelmalliseen toimintaan tai hybridivaikuttamiseen.

Vaikuttamisella voidaan pyrkiä muun muassa ohjailemaan yhteiskunnallista keskustelua. Jos keskustelua käydään keksityistä aiheista tai valheiden pohjalta, keskustellaan vääristä aiheista. Jos tämä vaikuttaa vaalitulokseen, vaikutukset voivat olla yhteiskunnan kannalta haitallisia. Päätöksentekijöiksi, jotka säätävät lakeja, voisi tulla valituksi henkilöitä, jotka eivät edusta enemmistön tahtoa. 

Muiden maiden vaalien yhteydessä on havaittu, että vaalihäirintää on kohdistunut äänestysjärjestelmään, äänestäjiin, puolueisiin ja mediaan. 

Miten häirintä näkyy?

Vaalihäirintä voi tapahtua pyrkimällä vaikuttamaan vaalien tulokseen tai mielikuvaan niiden luotettavuudesta. Kohteena voivat olla vaalijärjestelmät sekä vaalikampanjat.

Pyrkimyksenä voi niin ikään olla esimerkiksi yhteiskuntarauhan horjuttaminen, epäluulon kylväminen poliitikkoja, virkamiehiä, väestöryhmiä ja koko yhteiskuntaa kohtaan. Keinoina näiden tavoitteiden toteuttamiseen voivat olla esimerkiksi häirintä, uhkailu ja painostaminen, valheiden ja perättömien huhujen levittäminen, valeuutiset, kyberhyökkäykset ja tietomurrot.

Kuka häiritsee?

Häirinnän takana olevaa toimijaa voi olla vaikea selkeästi osoittaa. Toimijoiden motiivit voivat myös olla erilaisia. Muiden maiden vaalien yhteydessä tunnistettuja toimijoita ovat olleet valtiolliset toimijat, ei-valtiolliset toimijat, jotka voivat toimia myös valtion lukuun, järjestöt ja muut ryhmittymät sekä yksityiset toimijat.

Miten häirinnän voi tunnistaa?

Kaikki epämiellyttäväkään keskustelu ei automaattisesti ole ei-toivottua vaalihäirintää. Jos vaalien ympärillä ja vaaleista käytävän keskustelun tarkoituksena on huijata esimerkiksi valeuutisilla, puolitotuuksilla, valeprofiileilla, identiteettivarkauksilla, valevaalimainoksilla tai manipuloinnilla on kyseessä vaalihäirintä.

Äänestäjä! Muista kriittisyys

Ole kriittinen ja tarkastele viestien sisältöjä. Etenkin sosiaalisessa mediassa on helppoa törmätä monenlaisiin totuuksiin eri asioista. Kysy itseltäsi, vaikuttaako lähde tai asiasisältö luotettavalta. Jos havaitset epäasiallista tai rikollista toimintaa, raportoi havaitsemastasi verkkopalvelun ylläpitoon. Rikosasioissa ota yhteys poliisiin.

Eduskuntavaalien vaalipäivä on 14.4.

Kuva: Valtioneuvoston kanslia