Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt

| Näyttelyt 2019 | Näyttelyt 2017 | Esillä muualla |


Näyttelyt 2019

22.11.2019 – 9.2.2020 Tiitus Petäjäniemi – TIPU, KUOLEMA JA MUITA MAALAUKSIA


Tipu, 2019. Akryyli kankaalle. Kuva: Tiitus Petäjäniemi.

Mikkelin taidemuseon näyttelyvuoden 2019 päättää kuvataiteilija Tiitus Petäjäniemi (s. 1983). Näyttelyssä on laaja katsaus hänen maalauksiaan ja grafiikkaa. Uusimpien teosten rinnalla nähdään myös aiempaa tuotantoa, vaikka kyseessä ei olekaan perinteinen retrospektiivi, vaan ”lähes retrospektiivi” kuten taiteilija itse toteaa.

Petäjäniemen värikylläisten teosten aihemaailma kulkee arkisista asioista abstraktiin muotokieleen. Teosten nimet ovat tärkeä osa teosta: ”7 päivänä viikossa nukumme liian vähän, emmekä silti ehdi mihinkään”, "Myöhempien aikojen Mona Lisa", "Kuukauden työntekijä", Viimeinen kroissantti”, ”Moderni mies”, Iloinen maalaus kolmioista”. Teosten aiheiden moninaisuus ja arkipäiväisyyskin luo yhdessä teosten nimien kanssa uusia kerroksia ja polkuja lähteä tutkimaan niiden maailmaa. Humoristisia vivahteita omaavissa teoksissa piilee toisinaan melankolisiakin piirteitä.

Taiteilijalle vuorovaikutus ja uudet keskustelut ovat tärkeitä ja siksi hän päätti siirtää ateljeensa toisaalle, paikkoihin, joissa ei kuvataiteilijaa ollut totuttu näkemään osana omaa työyhteisöä. Petäjäniemi työskenteli sosiaali- ja terveysministeriössä vuoden 2018 aikana. Aiemmin hän oli jo viritellyt siveltimensä ja maalituubinsa laki-toimiston ja sijoitusfirman työpöydille. Taiteilijaa kiehtoi olla osa näiden työyhteisöjen elämää, arkea. Petäjäniemen mukaan näin työskentelemällä hän pyrkii tuomaan positiivista häiriötä työyhteisön jäsenille. Petäjäniemen teoksia katsellessa voi helpostikin aistia tällaisen positiivisen häirinnän, joka innostaa tarkastelemaan toimistotyöntekijän elämää tai pohtimaan kuka saa sen viimeisen kroissantin.

Jyväskylästä lähtöisin oleva Tiitus Petäjäniemi asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän valmistui Kuvataideakatemian taidemaalauslinjalta vuonna 2013 ja jatkoi samassa oppilaitoksessa taidegrafiikan opintoja, jotka sai päätökseen vuonna 2016. Petäjäniemi on osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin ja pitänyt useita yksityisnäyttelyitä.

http://tiituspetajaniemi.blogspot.com/

 


20.9. – 10.11. Niina Mantsinen – Soft Graffiti


TaikaJim, 2017, graffitiryijy, villa. Kuva: Jyri Keronen.

Hämyisten kujien graffitit kohtaavat perinteisen käsityötaidon. Mantsinen on siirtänyt katutaiteen tagit ja piissit aikaa vievästi toteuttaviksi ryijyiksi ja seinävaatteiksi, joista ei kuitenkaan katu-uskottavuutta puutu.

Mikkelin taidemuseossa nähdään laaja kokonaisuus tekstiilitaiteilija Niina Mantsisen (s. 1986) tuotantoa vuodesta 2012 uusimpiin teoksiin.

Innostus graffitien muotoisiin ryijyihin lähti Mantsisen mukaan halusta nostaa perinteinen tekstiilitekniikka ihmisten tietoisuuteen. Häntä viehätti vanhojen tekniikoiden hienous ja pitkä traditio. (Lähde: Tamminen, Jari. Kova graffiti, pehmeä ryijy. Voima-lehti 13.6.2018). Perinnetekstiilit ovat viime vuosina uudistuneet taiteilijoiden ja muotoilijoiden käsissä, kun käyttötekstiileistä on siirrytty kuvataiteen kentälle.

Ryijyperinteen uudistajiin voi lukea myös Niina Mantsisen, jonka graffitiryijyt nokkelasti yhdistävät perinteisen käsityön ja urbaanin katutaiteen. Mantsinen tuntee hyvin graffitikulttuurin, sillä hän on vuosia seurannut ja valokuvannut sitä. Mielenkiintoiset tagit ja graffitit siirtyvät Mantsisen ryijyihin yhteistyössä originaalimaalausten tekijöiden kanssa. Mantsinen kysyy aina luvan graffitien muuttamisesta villaisiksi versioiksi.

Mantsisen graffiteissa spraymaalipurkit ovat vaihtuneet tuftauskehikkoon, jolla tagit ja piissit muotoutuvat kolmiulotteisiksi seinätekstiileiksi. Mallit löytyvät sekä kotimaasta että ulkomailla matkatessa. Sopivat aiheet valikoituvat puhtaasti esteettisin perustein, mutta myös kunnianosoituksina graffititekijöille, kuten EGSille ja POElle.

Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva Niina Mantsinen on Savonlinnan taidelukion kasvatteja. Taideopintoja hän jatkoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa, josta hän valmistui muotoilijaksi tekstiilisuunnittelusta vuonna 2010. Mantsisen teoksia on ollut monissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla. Tekstiiliteosten ohella Mantsinen on toteuttanut seinämaalauksia, mm. Mikkeliin vuonna 2015.

https://niinakatinka.com/

 


TAITEILIJA  JANI  LEINOSEN  NÄYTTELY  AVASI  MIKKELIN  TAIDEMUSEON  UUDET  TILAT! 

Mannerheim-muistomerkin uusi suunnittelukilpailu
Jani Leinonen 8.6. – 8.9.2019


Yksityiskohta teoksesta ”Sankari” Mannerheim-muistomerkin uudessa suunnittelukilpailussa Mikkelin taidemuseossa. Kuva: Tuomas Nalli / MKM.

Mikkelin taidemuseon näyttelytoiminta on saatu käyntiin väliaikaisissa tiloissa ydinkeskustassa sijaitsevassa kauppakeskus Akselin 2. kerroksessa. Uudet tilat avautuivat lauantaina 8.6. yleisölle. Ensimmäisenä näyttelynä oli taiteilija Jani Leinosen Mannerheim-muistomerkin uusi suunnittelukilpailu. Näyttely herätti kaupungissa kohua etukäteen jo ennen avajaisia.

Leinonen rakensi näyttelytilaan fiktiivisen veistoskilpailun pienoismalleja, jotka ovat ehdotuksia Mikkelin Hallitustorilla sijaitsevan Päämaja-veistoksen (Kalervo Kallio 1967) korvaajiksi. Leinonen on itse toiminut kuvitteellisen muistomerkkitoimikunnan puheenjohtajana ja valinnut kolme finalistia, joista näyttelyn yleisö sai äänestää suosikkiteoksensa.

Taiteilija on rakentanut teoksillaan ja niihin liittyvillä teksteillä tilan, jossa kävijät voivat pohtia omia, ehkä tukahdutettujakin, tunteitaan Mannerheimia kohtaan. Taiteilijan mukaan viha on hyväksyttyä, mutta on tärkeää miettiä, miksi joku asia herättää vihan tunteita. Leinonen kertoo luoneensa taidemuseoon tilan, jossa näitä tunteita voi turvallisesti tarkastella. Näyttelyn teosten kautta tarkastellaan pikemminkin Mannerheim-myyttiä kuin itse henkilöä. Taiteilija tutki Mannerheimin historiaa, mikä herätti pohtimaan miksi hänestä on rakennettu vuosien saatossa tietynlainen myyttinen kuva, joita julkiset taideteokset hänestä toisintavat. Entäpä jos hänet esitettäisiinkin toisin.

Mannerheim-veistosehdotusten lisäksi näyttelyssä oli esillä teos, jossa yhdistyy amerikkalaisen pikaruokaketjun tunnus ja kristillinen symboli. Teos, joka on saanut aikaan kohua maailmalla.

Näyttelyn päätyttyä, 8.9. julkistettiin muistomerkkikilpailun ehdokkaista voittaja. Yleisöäänestyksen jälkeen voittajaksi selviytyi ehdotus numero 1. ”Sankari” (kuvassa). Taiteilija Jani Leinonen julkisti voittajan Mikkelin taidemuseossa 10.9.2019.

 

Näyttelytiedote

Lue lisää näyttelystä

Lue lisää Jani Leinosesta

Lue lisää suunnittelukilpailun voittajasta

 


Näyttelyt 2017

17.11.2017 – 4.2.2018 Metsän kaikuja

Metsä on osa suomalaista omakuvaa ja kokemusmaailmaa. Metsään on menty milloin aineellinen hyöty, milloin henkiset arvot mielessä. Mielikuvissa metsä leviää silmänkantamattomiin ja sen juuret kaivautuvat syvälle. Kuvataiteessa metsä näyttäytyy mielenmaisemana – identiteetin, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ilmaston peilinä.

Metsän kaikuja –näyttelyssä lapset ja nuoret pohtivat nykytaiteilijoiden kanssa metsän moniulotteisia merkityksiä. Onko ihmisen metsäsuhde muuttunut ja minkälaisia mielikuvia metsä tänä päivänä herättää. Miten on käynyt perinteisille metsään liittyneille tarinoille ja myyteille? Näyttelyn visuaalisesta sisällöstä vastaavat muun muassa kuvataiteilijat Susanna Autio, Essi Korva, Hanna Räty, Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, Kimmo Ylönen ja taidemuseon lasten ja nuorten työpajoihin osallistuneet oppilaat. Esillä on teoksia myös Mikkelin taidemuseon kokoelmista.

Näyttelyssä on esillä Essi Korvan yhteisöllinen väritysveistos. Museovierailun yhteydessä ryhmillä on mahdollisuus osallistua veistoksen muokkaamiseen. Varatessasi ryhmävierailun ennakkoon voit varata myös ajan veistoksen maalaamiseen. Väritysveistoksen ohjeet

Lue lisää näyttelystä

 

 

22.9.2017–4.2.2018 Tommi Toija

Kuvanveistäjä Tommi Toija (s. 1974) on tunnettu keraamisista pikkumiehistään, jotka suurilla silmillään hämmästelevät ympärillään olevaa maailmaa. Taiteilija kutsuu näitä myötätuntoa herättäviä hahmojaan pikku ukkeleiksi, joista ensimmäiset syntyivät jo vuonna 2003. Siitä lähtien ne ovat kulkeneet taiteilijan mukana. Pikku ukkeleista on myös kasvanut jättimäisiä versioita, joista tunnetuin on Helsingin kauppatorilla vuonna 2014 ollut Bad Bad Boy.

Toijan veistoshahmot ovat saaneet yleisön puolelleen inhimillisine piirteineen. Ne puhaltavat purkkapalloja, pissaavat lattioille, hämmästelevät ilmapalloja, haastavat riitaakin.  Mikkelin taidemuseon näyttelyyn Toija tuo näitä hahmojaan suurine ja pienine tunteineen. Mukana on myös Toijan uusimpaa tuotantoa.

Lue lisää näyttelystä

 

 

29.9.–5.11.2017 Joel Lehtonen ja taiteilijaystävät

Näyttely valottaa kirjailija Joel Lehtosen (1881-1934) suhdetta aikansa kuvataiteeseen ja kuvataiteilijoihin. Runollisena luonnonkuvaajana tunnettu Lehtonen maalasi suomalaista ja mannermaista maisemaa sanoin, hänen ystävänsä värein. Lehtosen mielen- ja kirjailijanlaatua lähellä olivat Septem-ryhmään ja Marraskuun ryhmään kuuluneiden taiteilijoiden teokset. Näyttelyssä on mukana maalauksia muun muassa Ilmari Aallolta, Anton Lindforssilta, Eero Nelimarkalta, Jalmari Ruokokoskelta, Mikko Oinoselta ja Juho Rissaselta. Näyttelyn kuraattoreina ovat olleet kuvataidekriitikko Veikko Halmetoja ja taidekoordinaattori, TaM Riitta Moisander.  Näyttely aloitti kiertonsa Savonlinnan maakuntamuseosta ja on loppuvuonna esillä Varkauden taidemuseossa. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

 

 

10.6. – 10.9.2017 Mikkelin 11. kuvitustriennale

Kuvitustriennale esittelee 11. kerran suomalaisen kuvittajien parhaita teoksia ja kuvitustaiteen laaja-alaisuutta. Kuvitusten aihe, toteutustapa ja –tekniikka on vapaa. Työt näyttelyyn valitsee viisihenkinen jury.

Ulkomainen vieras on sveitsiläinen graafikko, kuvittaja Paula Troxler (s. 1981), joka asuu ja työskentelee Zürichissä.  Mikkelin taidemuseo järjestää kuvitustriennalen yhdessä Grafia ry:n ja Kuvitttajat ry:n kanssa. Mikkelin 11. kuvitustriennale ja Lahden 20. kansainvälinen julistetriennale ovat yhdessä osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

 

 

24.2.-21.5.2017 Menneen ja tulevan välissä – Valtion taideteostoimikunta 60 vuotta

Valtion taideteostoimikunta juhlistaa merkkivuottaan esittelemällä laajaa kokoelmaansa eri puolille Suomea ulottuvalla näyttelysarjalla. Näyttelykierros alkaa Visavuoresta ja jatkuu vuoden 2017 puolella Mikkelissä, Heinolassa, Riihimäellä, Kemissä ja Torniossa. Jokaiseen näyttelypaikkaan rakennetaan omat kokonaisuudet, joissa teokset synnyttävät erilaisia merkityksiä ja tulkintoja historiallisesti ja sosiaalisesti latautuneissa yhteyksissä. Näyttelykokonaisuudet valitsee Marketta Haila.

Valtion taideteostoimikunnan kokoelma on Suomen suurimpia ja siihen kuuluu noin 13.600 teosta. Kokoelmaan hankitaan teoksia näyttelyistä ja suoraan taiteilijoilta. Julkiset tilaustyöt ovat keskeinen osa kokoelmaa.

 

 

24.2. – 21.5.2017 Emma Ainala

Emma Ainalan (s. 1989) laaja yksityisnäyttely avaa Mikkelin taidemuseon vuoden 2017 näyttelyohjelmiston.  Ainala valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2013 ja samana vuonna hän nousi yleisön tietoisuuteen Nuoret 2013 –näyttelyssä Helsingin Taidehallissa. Viimeksi hänen teoksiaan on nähty Helsinki Contemporaryssa vuonna 2016.

Emma Ainalan unenomaisissa maalauksissa katsoja löytää mysteerisen maailman, jossa on viitteitä sekä populaarikulttuurista että taiteen historiasta ja mytologioista. Maalausten moninainen kerroksellisuus ja melankolisuus luovat ristiriitaisenkin tunnelman; ne ovat kuin ilmestyksenomaisia välähdyksiä jostakin toisesta maailmasta, jonne katsoja on satunnaisesti päässyt kurkistamaan. Mikkelin taidemuseon näyttelyssä nähdään taiteilijan uusinta tuotantoa.


Esillä muualla

Mikkelin taidemuseon taidekokoelmat muodostuvat seitsemästä eri kokoelmasta, ja kokoelmien teokset ovat osa taidemuseon omaa näyttelytoimintaa. Teoksia lainataan muiden museoiden näyttelyihin sekä kotimaassa että myös ulkomailla.

 

Tällä hetkellä Mikkelin taidemuseon kokoelmateoksia on lainassa seuraavissa näyttelyissä:

ELLEN THESLEFF – MINÄ MAALAAN KUIN JUMALA, 26.4.2019 – 26.1.2020, Helsingin taidemuseo HAM, Helsinki

Näyttelyssä on lainassa Martti Airion taidekokoelmasta Ellen Thesleffin Maisema Toscanasta.

Lue lisää näyttelystä