Hulevesien käsittelyn T&K -ympäristö -investointihanke

Artikkelikuva

Huky – Hulevesien käsittelyn T&K-ympäristö -hankkeen webinaari pidettiin 8.6.2021, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia sekä yleisesti biohiileen sekä hule- ja suotoveteen liittyviä asioita.

Huky- hankkeen julkaisu on saatavilla nyt linkistä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-359-4

Julkaisun linkki on myös hankkeen nettisivuilla www.xamk.fi/huky

Kuva: Manu Eloaho

Esitysmateriaalit tulevat saataville Huky- hankkeen nettisivuille: www.xamk.fi/huky

Webinaarin 8.6.2021 ohjelma:

Klo 13.00-13.10: Avaussanat. Tilaisuuden avaus ja Huky-hankkeen esittely. Projektipäällikkö Aki Mykkänen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Klo 13.10-13.30: Ristiinan vanhan kaatopaikan suotovesien biosuodatusjärjestelmä. Kehitysinsinööri Sari Hämäläinen, Mikkelin kaupunki & Projektipäällikkö Aki Mykkänen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Klo 13.30-13.50: Pitkäjärven hulevesien käsittelyjärjestelmä. Kehitysinsinööri Sari Hämäläinen, Mikkelin kaupunki & Projektipäällikkö Aki Mykkänen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Klo 13.50-14.05: T&K-toiminnan aktivointi ja toimijaverkostojen kokoaminen hyödyntämään T&K-ympäristöä. Ohjelmajohtaja Jussi Heinimö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Klo 14.05-14.25: Hulevesien käsittely biohiilen avulla ja huomioitavat asiat suunnittelijan näkökulmasta. Projektipäällikkö Juha-Pekka Saarelainen, Sipti Infra Oy

Klo 14.25-14.45: Hulevedet vesienhoidon näkökulmasta. Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus

Klo 14.45: Keskustelua

Klo 15.00: Tilaisuus päättyy

Lisätietoja: Aki Mykkänen, 040 4863722 tai aki.mykkanen@xamk.fi

 

Mikkelin kaupungin Hulevesien käsittelyn T&K-ympäristö –investointihanke (A74989) -hankkeessa toteutetaan biohiiltä hyödyntävät hule- ja suotovesien käsittelyratkaisut Mikkelin Pitkäjärvelle ja Ristiinaan. Hanke on rinnakkaishanke Xamkin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankkeelle (A74988), jossa toteutetaan monitorointijärjestelmä investointihankkeessa rakennettavalle hulevesien käsittelyjärjestelmälle. Investointihankkeen toteuttamista varten on myönnetty EAKR:n ja valtion rahoitusta yhteensä enintään 69,76 % eli130 346 €.

Molemmat hankkeet vahvistavat entisestään Mikkelin vesiosaamista ja tukevat EcoSairila- kehittämisalustan mukaisia tavoitteita. Lue lisää täältä.

Hankekokonaisuuden tuloksena toteutettavat hulevesien käsittelyjärjestelmät parantavat Saimaan vesistöön laskevien hulevesien laatua. Ratkaisut toimivat samalla valtakunnallisesti merkittävänä hulevesien käsittelyn tutkimus- ja kehitysympäristönä, jossa yritykset ja tutkimustoimijat voivat kehittää ja testata uusia hulevesien käsittelyratkaisuja ja tuotteita. 

Investointihankkeen tavoitteet

1. Osoittaa biohiilen käyttökelpoisuus suotovesien käsittelyssä ja luoda testiympäristön kautta uusi ratkaisu ja mahdollinen tuote. Tavoitteena on näin ollen myös edistää uuden yritystoiminnan edellytyksiä luomalla biohiilelle uusia käyttökohteita energiakäytön ulkopuolelle.

2. Ensikäden tiedon hankkiminen (seuranta oleellisena osana)

Pitkäjärven biohiilijärjestelmä

Pitkäjärven hulevesijärjestelmä

Pitkäjärven hulevesijärjestelmän tavoitteena on etsiä suodatin-tyyppistä rakennetta sovellettavaksi hulevesiverkostossa ja saada mitoitustietoa tulevien muiden kohteiden suunnitteluun. Hulevesien käsittelyalue koostuu vastaanottosäiliöstä, käsittelystä ja imeytys-/viivytysalueesta (suunnitelma Ramboll Finland Oy). Maanalaiseen kasettisäiliöön vastaanotetaan sadannan ensimmäiset likaisimmat hulevedet. Kasettisäiliöstä vedet ohjataan betonisiin käsittelykaivoihin. Käsittelykaivojen jälkeen on näytteenottokaivot, kokoomakaivo sekä näiden jälkeen hulevesien imeytys alue.

Pitkäjärven hulevesijärjestelmä rakennettiin talvityönä. Keväällä järjestelmää testattiin ilman biohiiliä, jotta saatiin selville mahdolliset ongelmakohdat. Biohiiliseoksien lisäämisen jälkeen järjestelmä otettiin käyttöön 29.5.2019. Karilanojaan asennettiin lisäksi suotopatoja viivyttämään ja pidättämään kiintoainetta hulevesistä (video).

Biohiilijärjestelmän hulevesikasetitBiohiilikaivot

Keväällä 2020 Pitkäjärven hulevesijärjestelmään tehtiin muutostöitä, joilla saatiin parannettua Xamkin näytteenoton edustavuutta. Kaivojen virtaamat ovat nyt täysin säädettävissä uusien suodatinkaivojen venttiileiden ansiosta. Muutostöiden ideointi ja toteutus on tehty yhteistyössä Maarakennus Talpa Oy:n ja Xamkin kanssa.

Alla olevassa kuvissa näkyy mm. kokoomakaivosta suoritettava näytteenotto ja kaivoon asennetut uudet suuttimet. Tehdyt muutokset mahdollistavat myös biohiilikaivojen läpivirtaamien mittauksen (video).

 

Ristiinan suotovesijärjestelmä

Ristiinan vanhalle kaatopaikalle rakennettiin suotovesijärjestelmä, jolla tutkitaan typenpoistoa eri viipymillä ja virtaamilla (toteutussuunnitelma Vahanen Environment Oy). Viipymä on olennaisin mitoitusarvo, kun suunnitellaan kustannustehokkainta lopullista ratkaisua suotovesien käsittelyyn. Viipymä vaikuttaa sekä typen että muiden haitta-aineiden poistotehokkuuteen, ja on voimakkaasti lämpötilasidonnainen. Mitä kylmempää vesi on, sitä pidempi viipymä vaaditaan prosessiin. Ristiinan kohteessa tavoitteena on vähentää kaatopaikalta tulevan hule – ja suotoveden kuormittavaa vaikutusta, ja samalla tutkitaan biohiilisuodatuksen vaikutus Sorsalammen vedenlaatuun ja happitilaan.

Näytteenottokaivot ja pumppauslinja rakennettiin siirtolavan sisään. Järjestelmä kyllästettiin elokuussa ensin pumppaamalla tasausaltaasta suotovettä, jotta biohiili-hakeseos kyllästyy. Järjestelmä on toiminnassa joulukuuhun saakka, jonka jälkeen järjestelmä tyhjennetään talvikuukausiksi (jäätymisvaara keskitalvella). Ensi keväänä järjestelmä on toiminnassa arviolta huhtikuusta joulukuuhun saakka.

  BiohiiletVirtaaman säätö

 

Keväällä 2020 pohdittiin aiemmin esiintyneitä haasteita, joten sen perusteella kohteeseen suunniteltiin ja rakennettiin esiselkeytysaltaat (IBC-kontit). Työt aloitettiin poistamalla rautasakkaantunut biohiilihake- seos suodatuslavalta, jonka jälkeen lava pestiin. Suodatuslavan pohjarakenteita vahvistettiin ennen kuin kuusibiohiili / haapahake – seos lisättiin. Selkeytysaltaiden on tarkoitus saada rauta ja ilmastuksessa muodostuva ylimääräinen vaahto poistumaan. Suodatusjärjestelmä kyllästettin tasausaltaan vedellä, jonka jälkeen pumppaus siirrettiin suotovesikaivoon.

 

Ristiinan hankkeen rakentamisesta lisätietoja antaa Sari Hämäläinen.

Molempien kohteiden tulosten raportoinnista vastaa XAMKin tutkimushanke (A74988). Raportti valmistuu kesäkuun 2021 loppuun mennessä.

Lisätietoja löytyy Miksei Oy ja XAMK.