Etusivu ›› Taidemuseon kokoelmat

Taidemuseon kokoelmat

Mikkelin taidemuseon kokoelmat

 

| Yleiskuvaus kokoelmista | Martti Airion taidekokoelma | Johannes Haapasalon kokoelma |


Mikkelin taidemuseon taidekokoelmat muodostuvat seitsemästä eri kokoelmasta:

Martti Airion taidekokoelma
Johannes Haapasalon kokoelma
Mikkelin kaupungin taidekokoelma
Kuvitustaiteen kokoelma
Mitalikokoelma
SSP-kokoelma
Helmi Usmalan kokoelma

Kokoelmien teokset ovat osa taidemuseon omaa näyttelytoimintaa. Teoksia lainataan muiden museoiden näyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Martti Airion taidekokoelma on suomen kielen lehtori Martti Airion vuonna 1973 testamenttaama kokoelma. Lahjoitukseen kuului huomattava taidekokoelma, itämaisia mattoja, antiikkihuonekaluja ja –esineitä. Testamentti kattoi koko Airion omaisuuden. Taidekokoelma koostuu suomalaisesta taiteesta 1870-luvulta 1970-luvulle. Kokoelman painopiste on suomalaisessa jälki-impressionismissa ja ekspressionismissa. Kokoelmaa on kartutettu vuoden 1974 jälkeen, joten siihen kuuluu nykyisin teoksia myös 1980-luvulta. Kokoelmaan hankitaan siihen luontevasti liittyviä teoksia määrärahojen sallimissa puitteissa.
Lisätietoa kokoelmasta

Johannes Haapasalon kokoelma koostuu taiteilijan testamenttilahjoituksesta, joka käsittää veistoksia sekä luonnoksia ja piirroksia 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Kokoelmaa kartutetaan harkinnanvaraisesti.
Lisätietoa kokoelmasta

Mikkelin kaupungin taidekokoelma koostuu pääasiassa suomalaisesta kuvataiteesta 1800-luvulta tähän päivään. Kokoelman aktiivinen kerääminen alkoi 1960-luvulla. Osa kokoelman teoksista on tullut lahjoituksina. Kokoelmaa kartutetaan vuosittain nykytaiteen teoksilla. Tällä hetkellä hankintoja tehdessä painotetaan Etelä-Savon alueella toimivien ja täältä lähtöisin olevien taiteilijoiden tuotantoa. Mikkelin kaupungin taidekokoelmasta suurin osa on sijoitettu kaupungin eri toimitiloihin. Kaupungin kokoelmasta talletetaan teoksia kaupungin ulkopuolisille virastoille.

Kuvitustaiteen kokoelman alkuna on vuonna 1987 aloitettu kuvitustaiteen näyttelytoiminta. Tuolloin järjestettiin ensimmäinen kuvitustriennale, jolloin päätettiin myös profiloitua kuvitustaiteen tallentamiseen ja dokumentointiin. Kokoelmaa pyritään kartuttamaan vuosittain suomalaisella kuvitustaiteella. Osa kokoelman teoksista on tullut lahjoituksina.

Mitalikokoelman pohjana ovat Suur-Savon museon kokoelmiin kuuluneet Suur-Savon museoyhdistykseltä periytyneet vanhat, 1800-luvun mitalit ja Mikkelin kaupungille lahjoitetut taidemitalit, jotka luetteloitiin yhdeksi kokoelmaksi 1980-luvulla. Taidemitalit ovat pääasiassa henkilö- ja tapahtumamitaleja 1960-luvulta 2000-luvulle. Kokoelmaa kartutetaan harkinnanvaraisesti. Osa kokoelmasta on esillä Mikkelin kaupungin virastotalossa, toisen kerroksen aulassa.

SSP-kokoelma on Valtion vakuusrahaston omistama ns. Suomen Säästöpankkien tallennuskokoelma. Mikkelin taidemuseoon on talletettu Etelä-Savon alueen Säästöpankkien kokoelmista 106 teosta suomalaista kuvataidetta. Pääpaino on alueen taiteessa. Kokoelmaa ei kartuteta.

Helmi Usmalan kokoelma. 12.12.2005 Halosten museosäätiö lahjoitti Mikkelin kaupungille / Mikkelin taidemuseolle Helmi Usmalan kokoelman. Se koostuu mikkeliläisen Helmi Kaarin Usmalan taideteoskokoelmasta ja muusta aineistosta. Kokoelmaan kuuluu noin 2000 Usmalan omaa teosta; vesi- ja öljyvärimaalauksia sekä tussipiirroksia.

 

Martti Airion taidekokoelma

Filosofian maisteri, suomen kielen lehtori Martti Airio syntyi Turussa 30.10.1890. Päätettyään opintonsa hän toimi vuosina 1918 - 1955 suomen kielen opettajana Helsingin ruotsinkielisessä yhteiskoulussa.

Martti Airio oli kiinnostunut koko elämänsä ajan kuvataiteista, vanhoista huonekaluista ja itämaisista matoista. Pääkaupungin näyttelyissä hän oli usein nähty kävijä. Martti Airio aloitti kokoelman keräämisen 1920-luvulla ja jatkoi harrastustaan 40 vuoden ajan itsenäisesti ja määrätietoisesti. Kokoelman keskeisen osan muodostavat suomalaisten impressionistien, ns. Septem-ryhmän ja suomalaisten ekspressionistien eli ns. Marraskuun ryhmän teokset. Huonekaluhankinnoissa Martti Airio keskittyi kahteen tyylilliseen suuntaan: kustavilaiseen tyyliin ja rokokoohon. Suurin osa huonekaluista on ruotsalaista valmistetta. Kokoelman 17 itämaista mattoa on valmistettu ennen vuotta 1950.

mli_museot_mtm_airio_01.jpg

Kuva: Timo Kilpeläinen

Useat eri tekijät vaikuttivat siihen, että Martti Airio testamenttasi kokoelmansa Mikkelin kaupungille. Ensinnäkin hän halusi, että etelän taidekeskusten ulkopuolelle saataisiin edustava kokoelma vuosisadan alun suomalaista taidetta. Toiseksi Mikkelin kaupunki lupautui sälyttämään Airion toivomuksen mukaisesti taidekodin eheänä kokonaisuutena.

mli_museot_mtm_airio_04.jpg

Magnus Enckell, Fantasia, 1895
Kuva: Arto Hämäläinen

 

Martti Airio kuoli 83-vuotiaana Helsingissä vuonna 1973. Kokoelma siirrettiin testamentin mukaisesti Mikkeliin. Taidekoti avattiin näyttelyhuoneiston peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen 16.1.1976 graniittitalossa Mikkelin taidemuseossa.
 
mli_museot_mtm_airio_03.jpg

Fanny Churberg, Vanha koivu,1874
Kuva: Arto Hämäläinen

mli_museot_mtm_airio_02.jpg

Helene Schjerfbeck, Ompelija, 1926
Kuva: Timo Kilpeläinen

Martti Airion taidekokoelman teokset

 

Johannes Haapasalon kokoelma

Kuvanveistäjä Johannes Haapasalo syntyi Mikkelin pitäjän Rantakylässä 23.9.1880. Suoritettuaan vuonna 1900 ylioppilastutkinnon Mikkelin Lyseossa Haapasalo kirjoittautui Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteelliselle osastolle aikoen lukea mm. Rooman ja Kreikan kirjallisuutta.
 

Vuonna 1902 Johannes Haapasalo aloitti taideopintonsa Helsingin yliopiston piirustussalissa ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, missä hän aluksi osallistui maalauslinjan opetukseen. Opettaja Albert Gebhard lähetti hänet oppimaan muotoja veistolinjalle, jonne Haapasalo jäi pysyvästi. Taideopintojaan Haapasalo jatkoi Kööpenhaminan Taideakatemiassa vuosina 1903 - 04 norjalaisen kuvanveistäjän Stephan Sindingin (1846 - 1922) johdolla.

Kööpenhaminasta Haapasalo siirtyi yli kahdeksi vuodeksi Pariisiin, jossa hän opiskeli mm. Académie Colarossissa maalausta ja piirtämistä.

mli_museot_mtm_haapasalo_01.jpg

Taaksepäin nojaava tyttö, 1910. Kuva: Timo Kilpeläinen

Vuoden 1906 keväällä Haapasalo pääsi Auguste Rodinin (1840 - 1917) oppilaaksi. Kuuluisan ranskalaisen kuvanveistäjän opetus perustui luonnon jäljentämiseen, mitä Haapasalokin piti kaiken taiteen varmimpana perustuksena.

Johannes Haapasalon luomiskausi oli erittäin pitkä, liki 60 vuotta. Ensi kerran hänen teoksiaan oli näyttelyssä vuonna 1903. Lukuisten kotimaisten näyttelyjen ohella Haapasalo osallistui moniin suomalaisen taiteen näyttelyihin ulkomailla, mm. Brysselissä 1912, Tukholmassa 1916, Budapestissa 1935, Milanossa ja Roomassa 1937.

Haapasalo teki useita julkisia veistoksia ja lukuisia sankaripatsaita, mm. Punkalaitumen, Kauhavan, Ylivieskan, Forssan ja Mikkelin sankarimonumentit.

Haapasalon tuotanto, jossa aluksi näkyi opettajien vaikutusta, käsittää lukuisia herkkätuntoisen hienosti veistettyjä ja usein lyyrillissävyisiä teoksia. Haapasalo aloitti realistina, mutta myöhemmin hänen tyylinsä muuttui ihanteellisemmaksi, klassillis-sävyiseksi idealismiksi, johon yhtyi veistoksellisesti elävä harmoninen muodon käsittely.

Taiteellisen työn jälkeen Johannes Haapasalo palasi vaimonsa Idan kanssa Mikkeliin, jossa hän vietti elämänsä viimeiset vuodet.

mli_museot_mtm_haapasalo_02.jpg

  Kuva: Timo Kilpeläinen

 Mikkeliin siirtyessään hän lahjoitti kaikki hallussaan olevat teoksensa Mikkelin kaupungille vuonna 1963. Kuvanveistäjä Haapasalo kuoli Mikkelissä 17.12.1965.